.jpg)
Nikkiboxin tutkiva journalisti lähtee kenttätöihin selvittämään squashin syntyä. Monenlaiset hovit ja huvit tulevat tutuiksi matkalla.
"Tennispallo kiitää kovaa vauhtia ohitseni ja hätäännyn - kunnes lyön boastin!" Tämä on squashin pelaajan mielestä todellista tennistä ja sen nimi onkin englanniksi 'real tennis', joka myös tunnetaan nimillä ‘royal tennis' ja ‘court tennis’. "Ihan kuningaslaji!", Nikkiboxin testipelaaja toteaa.
Kuinka voi olla, että squashin harrastaja tuntee heti viihtyvänsä niin harvinaisella ja eriskummallisella real tennis -kentällä? Asia selviää James Zugin kirjoittamasta squashin historiikista. Real tennis on nimittäin yksi niistä kolmesta lajista, joista squash polveutuu.
Kaksi muuta lajia ovat 'fives' ja 'rackets'. Yhteistä lajeille on, että niitä pelataan yhä - ja kaikki ovat hurjan hauskoja!
Kuva: Real tenniksen mailat ovat epäsymmetrisiä kuten kenttäkin. Syöttö lyödään osumaan ensin katsomon kattoon. (Petteri Repo)
Real tenniksen pitkä historia
Real tenniksen maailmanmestaruudesta on kisailtu katkeamatta aina vuodesta 1740, jolloin alkoi Clergén (de Elder) 25-vuotinen valtakausi. Pitkään voittamattomia mestareita on siis ollut ennen squashin Jahangir Khaniakin!
Suomen kansainvälisesti tunnetuin real tennis -pelaaja oli kuningas Kustaa Vaasan poika, Suomen herttua Juhana (1537-1592), joka lajille sopivaan tapaan eteni itsekin kuninkaaksi asti tullen tunnetuksi Juhana III:na.
Kuva: Juhana III (Johan Baptista van Utherin maalaus)
Juhana toi lajin pohjolaan tutustuttuaan siihen veljensä puolesta tehdyllä kosiomatkalla Englannin hoviin. Morsianta ei myöhemmin hallitsijaksi nousseesta Elizabethista valitettavasti veljelle tullut, mutta valtion kirjanpidosta ilmenee, että tuliaisena Juhana toi mukanaan useita hienoja tennismailoja ja tusinoittain tennispalloja.
Ilmeisesti Juhana oli myös pohjolan ensimmäinen tunnettu urheilija. Tenniksessä hän oli innokas ja aikalaisten mielestä myös renessanssiruhtinasmainen, koska hänen piti ostaa aina vaan tusinoittain lisää palloja. Muiden ansioidensa ohella Juhana perusti Porin, josta on kehittynyt tunnettu squashkaupunki.
Kuningaskunnan pääkaupungissa Tukholmassa sijaitsee Nikkiboxin toimituksen saamien tietojen mukaan lähin real tennis -kenttä. Kuninkaallisten kortteleiden Lilla bollhuset on kuitenkin siirretty muuhun käyttöön eli ensin teatteriksi ja sittemmin suomalaiseksi kirkoksi. Se onkin osuva pyhiinvaelluskohde HSRC:n seuraavalla pelimatkalla Tukholmaan!
Real tennistä pelatakseen täytyykin mennä kaukomaille Ranskaan tai Englantiin asti. Maailmalla on ilmeisesti noin 50 aktiivikäytössä olevaa real tennis -kenttää, joten lajia voi edelleen pitää varsin eksklusiivisena. Se 1870-luvulla kehitetty lawn tennis -laji on tässä suhteessa huomattavasti kansanomaisempi, kuten myös toinen real tenniksestä kehitetty squashin edeltäjälaji, josta lisää myöhemmin.
Kuva: Syöttäjän näkymä. Pelitilanteessa kannattaa kulmien lisäksi tähdätä katsomon viimeiseen kulmaan ja takaseinän ikkunaan, joihin osumalla saa voittopisteen. (Petteri Repo)
Käsipelillä onnekkuutta
Fives-pelejä pelataan nelinpeleinä kaksin kämmenin eli ilman mailoja. Rystylyönnit ovat toki sallittuja joskin aika kivuliaita. Kova pallo satuttaa aluksi viisisormisten kämmenpuolellakin, mutta iskuun tottuu ja palloon saa hyvän tuntuman. Fivesista on useita versioita, joista tärkeimmät ovat Eton Fives ja Rugby Fives. Kämmenlyönnin idea on molemmissa sama, mutta kentissä on ero.
Kuva: Eaton Fives – huomaa kappelin sivuportaikkoa edustava hasardi ja etukentän erottava porras (Petteri Repo)
Eton Fivesin kentän mitat perustuvat Etonin Collegen kappelin ulkoseinän muotoihin aina portaikkoa edustavaa hasardia myöten. Nokkelat koululaiset pallottelivat kappelin ulkoseinien muodostamassa tilassa samaan tapaan kuin Markku Hyrskeen innoittamat jokapaikan squashin harrastajat Suomessa! Jos urheiluhallilla sattuisi olemaan vapaata tilaa, joka on squashkentälle liian pieni, Eton Fives -kenttä olisi siihen oiva valinta.
Kuva: Cambridge Fives Clubin Juri Mykkänen ja HSRC:n Petteri Repo Rugby Fives -erätauolla (Markku Anttonen)
Kaikilla ei kuitenkaan ole pelaamiseen sopivia kappeleita. Rugbyn koululla vitosia haluttiin mieluummin pelata erehdyttävästi squashkenttää muistuttavalla kentällä. Ennakko-odotusten vastaisesti siinä ei taklata toisiaan. Fives-peleissä ollaan squashin etiketin tapaan kohteliaita ja ilmaistaan empaattiseen tapaan ‘how unlucky’, kun vastustaja epäonnistuu lyönnissään.
Rugby Fivesiin liittyy muutakin squashin kannalta tärkeää, mutta ei paljasteta sitä vielä!
Rackets - kivikova olympialaji!
Moni on miettinyt, miksi squashin nimi oli aikanaan squash rackets ja miksi ‘rackets’ edelleen esiintyy perinteikkäiden seurojen nimissä. Helsinki Squash Rackets Club tietenkin Suomen vanhimpana yhtäjaksoisesti toimineena squashseurana vaalii tätä perinnettä. Rackets on siis ihan oma lajinsa ja yksi nykysquashin edeltäjistä.
Ensi youtube-silmäyksellä rackets näyttää tutulta aina mailoja ja pelin ideaa myöten, vaikka kenttä onkin kaksi kertaa squashkenttää pidempi ja puolet leveämpi. Laji vaikuttaa teknisesti vaikealta, koska tuomari huutaa 'play' jokaisen onnistuneen lyönnin jälkeen!
Kuva: Eglintonin linnan racketskenttä vuonna 1842 (Eglintonin arkisto)
Myös HSRC:n kokemusasiantuntija, squashin nuorten maailmanmestari Juha Raumolin pitää lajia vaikeana. ‘Se on ihan tappohommaa! Pallo on kivikova ja todella nopea’, hän kertoo pelikokemuksestaan Philadelphian arvokkuutta henkivältä Racquet Clubilta. ‘Jos olisi ollut kypärä ja suojia, olisi voinut pelata enemmänkin.’
Vaikeus sopiikin racketsin luonteeseen, sillä kyseessä on olympialaji vuosisadan takaa! Kyllä, racketsia pelattiin näytöslajina Lontoon olympialaisissa vuonna 1908. Nikkiboxin toimittaja havahtuu pohtimaan, kannattaisiko squash pikemminkin palauttaa olympialaisiin kuin yrittää saada se mukaan uutena lajina.
Lajin kovuus näkyy myös sen synkässä historiassa. Rackets on vankilassa kehitetty yksinkertaistettu versio real tenniksestä, jota pelattiin myöhemmin tavernojen yhteydessä.
Squashin läpimurto: racketsiä fives-kentällä
Taas koululaiset ovat asialla! Suomalainen squash on selvästi oikealla jäljillä koululaisprojekteissaan. Tärkeintä on saada koululaiset liikkeelle, koska siitä syntyy uudenlaisia, kuhunkin aikaan sopivia mailapeliharrastuksia.
Squash nimittäin syntyi lopullisesti, kun Harrown koulun oppilaat eivät saaneet suositun racketsin kenttävuoroja vaan rupesivat mailoillaan lyömään vasta kehitettyä kumipalloa Rugby Fives -kentällä. Siinä se on - koululaiset yhdistivät kuninkaista ja vangeista alkaneen mailapelijatkumon!
Nikkiboxi kiittää kaikkia squashin kehittäjiä ja toivottaa HSRC:lle riemukasta tulevaisuutta kehittyvän mailapelilajin parissa!
---
Teksti: Petteri Repo
---
Videoliite
Eeppisiä (tietenkin!) Real tennis -palloralleja
Real tenniksen opastettu esittely
Real tenniksen huippupelaajat osaavat taktiikan - ja pallon teon!
Eton Fives -esittely
Rugby Fives -promovideo
Rackets: British Openin loppuottelu
Myös squashista on kehittynyt uusi laji eli Squash57!
Huomaa, kuinka 57-boastin lempinimi kunnioittaa HSRC:n boastimestari J. Savolaista – respect!
---
Kirjallisuutta
Ericson, Lars (2004). Johan III. En biografi. Lund: Historiska media.
Morgan, Roger (2001). Real tennis at Cambridge. The first 600 years. Cambridge: Cambridge University Press.
Niku, Risto (1991). Palloa päin seiniä! Suomalaisen squashin tarina. Helsinki: Suomen Squashliitto.
Pantzar, Mika, Petteri Repo ja Juri Mykkänen (2018). Kuninkaan varjossa? Tenniksen poliittinen kesyttäminen Suomessa. Teoksessa Professori Pakkasvirta Presente (toim. J. Aronen, J. Mykkänen, F. Quesada, M. Rönkkö, A. Siltala & T. Teivainen). Helsinki: Into Kustannus.
Zug, James. The History of Squash in 10½ Chapters. https://www.worldsquash.org/wsf-information/squash-history/the-history-of-squash-in-10%c2%bd-chapters/ (Luettu 1.9.2021)